maanantai 31. lokakuuta 2016

Arkinen Hallowe'en bank holiday

Watching MasterChef Australia S8E46 #latte #coffee ☕ #telly #tv

Lokakuun viimeinen maanantai on Irlannissa Hallowe'en bank holiday, eli yleinen vapaapäivä. Ruokakaupat ovat toki auki, mutta sunnuntain aukioloajoin.

Kävin tekemässä viikon ruokaostokset, ja olikin hyvä ajankohta, kun sekä parkkiksella että kaupassa oli reilusti tilaa =) Poikkesin menomatkalla myös bensikselle, joten nyt on tankki täynnä huomista varten.

Kotona pesin sitten hiukset - onneksi jo ennen illan MasterChef Australia -jaksoa, niin sekin homma on hoidettu ja voin mennä ajoissa nukkumaan. (Hiusten peseminen sinänsä on ihan OK, mutta se pesua edeltävä harjaaminen.. Varsinkin kun tällä kertaa tukka oli oikein kunnon solmussa..)

Huomenna siis ne verikokeet. Menen ensin Bray'hin, ja D lupasi kyydin sairaalaan - ajelee sitten tovin siinä ympäristössä, ja poimii minut taas kyytiin verikokeiden jälkeen. Sen sairaalan parkkimaksut ovat aika törkeän kalliit.. Jos on aamuaika, saattaa tuurilla saada kadunvarrelta pysäköintipaikan halvemmalla, mutta oma aikani on iltapäivällä. Jatkamme sitten Carrickminesiin aamupalalle, kun ennen verikokeita on oltava 12h paastolla (vettä onneksi saa juoda).

Pitäisi muistaa vielä viedä roskis portille, ennen nukkumaanmenoa. Huomenna tyhjentävät, ja jos missaan sen, pitää odottaa kaksi viikkoa, kun ensi viikolla tyhjennetään vain kierrätyslaatikot.

Nyt katson kuitenkin Jack Taylor'in (Priest).

Hallowe'en

#Snapchat st.stello

Tänä(kin) vuonna näen Hallowe'enia oikeastaan vain netissä. Tosin pitäisi mennä jossain vaiheessa kauppaan, että ehkä siellä nyt on vielä krääsää, yms.

Kotitaloni sijaitsee siis sisäpihalla, lukitun portin takana, joten tänne ei eksy mitään pikkumonstereita karkinhakureissulle - tosin en usko, että kotikadun varrella muutenkaan kukaan harrastaisi tuota, kun ei ole esim. katuvaloja, niin ei kukaan varmaan lähtisi lasten kanssa jalkaisin hortoilemaan pilkkopimeään.


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Rantamuistoja Co. Wexfordista - video vuodelta 2012


Cahore / Morriscastle beach / Donaghmore - Co. Wexford

Plarasin tuossa vanhoja Youtube-videoitani, ja kaipasin County Wexfordin rannoille.. Yllä olevalla videolla on kolme eri rantaa. Aluksi Cahore, missä olisi ihanaa asua (paitsi ehkä kesäsesonkina.. paikassa on runsaasti karavaanityyppisiä kesäasuntoja, joten kesällä tuskin löytyy rauhallista paikkaa..). Sitten Morriscastle, ja lopuksi Donaghmore.

En muista minä vuonna kävin viimeksi, mutta voi olla että se oli nimenomaan 2012! Bray'stakin Co. Wexfordin puolelle oli melko pitkä matka, mutta nykyisin tulisi vielä lisää ajamista, kun asun County Meathissa. Ei se muuten haittaisi, mutta kun en halua jättää kissoja yli 12 tunniksi.

Halloumia


Kuten tuolla aiemman blogini puolella mainitsin, menetin vastikään halloumi-neitsyyteni, kun M tarjosi lounaaksi paistettua halloumia salaatin kera.

Kun viimeksi kävin ruokaostoksilla, ostin pari pakettia Supervalun halloumia, ja eilen paistoin ekan paketillisen, jonka söin lehtisalaatin, sipulin (scallion taas) ja tomaatin kera.

Supervalun halloumi oli huomattavasti suolaisempaa kuin Tescon halloumi! Koska minulla ei ole lähi-Tescoa, ja Supervalussa oli vain tuo yksi vaihtoehto, aion kokeilla seuraavan paketin kohdalla juuston liottamista ennen paistamista. Siten kuulemma pääsee eroon liiasta suolaisuudesta.

Tomaatti toimi maun puolesta suolantappajana. Ilman tomaattia, ateria olisi maistunut aivan liian suolaiselta.

Tuossa paketillisessa oli kyllä liikaa yhdelle ihmiselle, mutta jos olisin pakannut puoli pakettia takaisin jääkaappiin, se olisi hyvin todennäköisesti päätynyt roskiin. Paistettuna se taas tuskin maistuisi esim. seuraavana päivänä.. Ei tuota kyllä kertavedolla jaksanut, vaan popsin ensin n. 2/3, ja jatkoin sitten myöhemmin, kunnes lautanen tyhjeni.

Pikaruokaa kotona - jauhelihamössö


Olen arki-iltaisin seurannut MasterChef Australia -sarjan 8. kautta, ja kuluneella viikolla oli kiire kokata itselleni jotain murkinaa, että ehtisin ajoissa telkkarin ääreen - seuraamaan toisten kokkaamista =D

Tein sitten pikaruokaa seuraavista aineksista;

- paketti naudanjauhelihaa (400-500g, en muista..)
- isohko palsternakka ohuina viipaleina
- iso porkkana ohuina viipaleina
- purkki säilyketomaatteja (yrtti-valkosipuli)
- scallions (sellainen minipurjomainen sipuli, en muista suomeksi)
- oliiviöljy
- merisuola
- mustapippuri
- vesi

Viipaloin aluksi porkkanan ja palsternakan, ohuiksi viipaleiksi. Viskasin ne sitten pannulle, oliiviöljyn kera. Pyörittelin niitä pannulla, ei liian kuumalla lämmöllä, kunnes pehmenivät hiukan, ja kippasin sitten toviksi lautaselle.

Sitten paistoin jauhelihan, ja sotkin siihen ne sipulit, hiukan mustapippuria ja merisuolaa..

Kun jauheliha oli kokonaan ruskeaa, kippasin pannulle purkillisen tomaatteja (koska mukana oli yrttejä ja valkosipulia, ruokaa ei tarvinut muuten sen kummemmin maustaa), ja huuhtelin purkin tilkalla vettä, jonka viskasin myös pannulle.

Kumosin sekaan myös ne esikypsytetyt porkkana- ja palsternakkaviipaleet, sekoitin kaiken huolellisesti, ja annoin hautua alhaisella lämmöllä, kannen alla, toisinaan hiukan sekoitellen.

Tuloksena oli tavallaan jauheliha-vihannespata, mikä oli tosi hyvää - ehdin ajoissa katsomaan sen kokkausohjelmankin, ja hihittelin itselleni, kun olin pikakokannut tyyliin "viskotaan pannulle kaikenlaista", että ehtisin katsoa telkkarista huipputason kokkaamista! =)

Syksyä ikkunassa


Olen pysytellyt kotona, yrittäen päästä eroon yskästä ennen ensi viikolla olevia verikokeita.

Tarkkailen siis syksyä vain ikkunasta (tai hetkellisesti patiolta).





Lauantaina kävi traktori, parturoimassa niityn talveksi. Harmi ettei käynyt muutamaa viikkoa aiemmin, kun oli vielä vihreää. Olisi voinut roikkua vielä hiukan kesän jämissä.. Niityllä oli kuitenkin ruskeita rikkaruohoja (ks. tuolla traktorin yläpuolella olevaa kuvaa), jotka olivat ruskeita jo ennenkuin alueelle tuli muita syysvärejä.



Nyt on taas siistimpää..

perjantai 28. lokakuuta 2016

Virallinen 45-vuotisräpsy =D

Vietin (ts. en viettänyt) eilen synttäreitä, ja liityin uudestaan yhdelle extra-saitille, mitä kautta aikanaan aloitin extra-hommat, kun heillä sattui just olemaan tarjouskampanja, ja vuoden jäsenhinta oli alhaisempi kuin vissiin ikinä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Jos siis seuraavan vuoden aikana saan vaikka yhden päivän hommia, ollaan jo voiton puolella.

Piti sitten räpsiä muutamia tuoreita kuvia, joista yksi (ei tuo viereinen, vaan selkeämpi kasvokuva) sai toistaiseksi kelvata profiiliin, kunnes ehdin ottaa paremman. Heidän julkiset profiilinsa ovat samaa ysärilaatua kuin ennenkin - vain vilkkuvat GIF'it puuttuvat.. =D

Päivitin samalla toisenkin extra-profiilini, joka on roikkunut ilman aktiviteettia viimeiset kolme vuotta, kun ei ollut aikaa extrailla.

Kolmen vuoden totaaliaukko kokemuksessa saattaa kyllä haitata, mutta katsotaan nyt tuleeko ollenkaan keikkaa.

Synttäriskypetin ystäväni kanssa (ks. aiempi vuodatus aiheesta), kun naputtelimme toisillemme ensin Facebook-viestin, jonka satuimme sitten lähettämään täsmälleen samanaikaisesti! Siis ihan sekunnilleen.

Skypetin myös vanhusten kanssa, ja sitten katsoin MasterChef Australian, missä on menossa Heston-viikko. Sain D:nkin koukuttumaan kys. ohjelmaan, joten kommentoimme sitä nyt sitten tekstarein, samalla kun katsotaan uusinta jaksoa.

Synttäriateriana oli (yllätys, yllätys..) pakaste-pizza. Harkitsin pienen pikakakun tekoa (muna-sokeri-jauho-taikinasta), mutta sitten muistin kaapissa olleen mukikakkupussin, joka kipataan mukiin ja sekoitetaan tilkkaan maitoa, ja sitten puolitoista minuuttia mikrossa - tadaa! Popsin siis synttäriherkuksi suklaamukikakun, joka olisi oikeastaan ollut vielä parempaa, jos olisi lisännyt oheen hiukan hilloa, mutta en viitsinyt avata uutta hillopurkkia vain sen takia, kun muuten tarvitsen niin harvoin hilloa.

torstai 27. lokakuuta 2016

Iloa pienestä!

Milk

A photo posted by Stella Stenroos (@st_stello) on



Olin parin edellisen päivän ajan tehnyt hyvin maitopitoista teetä, kun minulla oli kahden litran maito, jonka parasta ennen -päiväys oli 24/10. Se oli kuitenkin edelleen ihan kelpoa, joten yritin saada sen käytettyä ennen happanemista, ettei tarvitsisi kaataa pois. Jonkin verran oli kuitenkin edelleen tonkassa, ja menin nyt aamulla hakemaan sen jääkaapista, kaataakseni pois, mutta se olikin vielä käyttökelpoista, ja ehdin käyttää loputkin! =D Jee!

Hiukan makeammalta kuitenkin maistui, ainakin mikrokuumennuksen jälkeen, ja olin jo laittanut teemukiini normimäärän hunajaa, eli lopputulos oli liian makea, mutta join silti kaiken.

Nimim. jännä ja tapahtumarikas elämä..

Ja miksi sitten ostan niin paljon maitoa? No, pyrin käymään ruokaostoksilla vain kerran viikossa, enkä voi ennalta tietää, satunko juomaan normaalia enemmän teetä tai kahvia (joskus menee muutama muki päivässä, joskus ei ollenkaan moneen päivään), popsinko ehkä Weetabixia, tai innostunko vaikka tekemään makaronilaatikkoa. On siis hyvä olla tarpeeksi sitä maitoa jääkaapissa, koska en kuitenkaan viitsisi sen takia lähteä kauppaan. Ja kyllä se maito yleensä tulee käytettyä kokonaan =)

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Raikas banaani-omena-sitruuna-smoothie

Smoothie 💞 Banana 🍌 two apples 🍎 🍎 the juice of one lemon 🍋 honey 🍯 water 💦 mint 🌿

A photo posted by Stella Stenroos (@st_stello) on



Tein tänään ihanan raikkaan smoothien:

- banaani
- kaksi omenaa (kuorittuina, siemenkodat poistettuina)
- yhden sitruunan mehu
- n. 1 rkl juoksevaa hunajaa
- n. 1 tl kuivattua minttua
- reilu loraus vettä

Tuo kaikki sauvasekoittimella mössöksi, ja jos koostumus tuntuu liian paksulta juotavaksi, voi vielä lisätä hiukan vettä. Nam!

Hiukan vuodatusta, kun se on otsikossakin..

Kuva: Grumpy Cat
Nyt hiukkasen (|)ttaa..

Minulla on pitkäaikainen nettiystävä, jonka kanssa skypetän suunnilleen viikottain. Yleensä sovimme jo päivää tai paria aiemmin, milloin olisi molemmille sopiva ajankohta, joskin toisinaan saatetaan skypettää spontaanimmin.

Emme olleet sopineet seuraavaa ajankohtaa, mutta tuossa alkuillasta, hän viskasi viestin, ja kysyi josko ehtisin skypettää illemmalla. Vastasin seuraavani kahta telkkariohjelmaa, mutta ehtisin jutella tovin niiden välissä.

Ekan ohjelman loputtua, pesukone lopetti oman ohjelmansa, hiukan aiemmin kuin olin odottanut - olin jo laittanut itselleni puhelinmuistutuksen, että lopettaisin skypetyksen puoli tuntia ennen seuraavaa telkkariohjelmaa, niin että ehtisin ripustaa pyykit telineelle ennen seuraavan ohjelman alkua.

Päätin kuitenkin ripustaa ne pyykit saman tien, minkä jälkeen ehtisin jutella ystäväni kanssa hiukan kauemmin - naputtelin hänelle pikaisen viestin, ja aloin sitten ripustaa vaatteita telineelle.

Hetken kuluttua, kuulin viestin, toisenkin, kolmannenkin.. En mennyt tarkistamaan, kun yritin saada ne kuteet ripustettua mahdollisimman pikaisesti.

Kun homma oli hoidettu, olisi ollut vielä 40 minuuttia aikaa jutella, mutta sitten luin ne viestit, ja (|)tti sen verran, ettei huvittanut enää jutella. Jos olisi tiennyt, että menee niin kauan, olisi ehtinyt käydä kaupassa, jne. No prkl, olisi voinut mainita aiemmin, jos suunnitteli kauppaan menoa. Olin itse aiemmin suunnitellut iltani, ja niiden ohjelmien välillä oli tarkoitus hoitaa pyykkien ripustus ja tehdä jotain ruokaa, jota voisin sitten popsia, kun katsoisin sitä seuraavaa ohjelmaa. Sitten lupasinkin jutella ystäväni kanssa, ja ajattelin että syön sitten myöhemmin, mutta häneltä tuli vaan nillitystä.

Ilmoitin, että (|)ttaa, ja jutellaan huomenna, jos hänelle sopii.

Hän oli sittemmin vastannut, että unohda koko juttu, kun en ollut vaivautunut ennakkoilmoittamaan pyykkien ripustuksesta, jne. Siis en edes muistanut koko pesukonetta sillä hetkellä kun hän alunperin kysyi josko voisin jutella illemmalla! Sitten muistin, kun kone napsahti ohjelmansa päätteeksi, enkä halunnut jättää kosteita vaatteita koneeseen pariksi tunniksi, kun skypettäisin ja katsoisin sen toisen telkkariohjelman.

Olen allerginen turhalle draamalle.

Videoita, muuta koodikivaa, jee!

Rude slug.. Came to take a dump on my kitchen floor, and fecked off.. (Still slowly fecking off..)

A photo posted by Stella Stenroos (@st_stello) on



Nyt kun blogitan täällä Bloggerin puolella, voin taas laittaa oheen videoita sun muuta =D

Toisinaan olisi tehnyt mieli blogittaa jotain, mutta kuvat ovat olleet edelleen puhelimessa, joten on pitänyt ensin siirtää ne koneelle, ja lisätä sitten koneelta blogiin.. Mutta nyt voi hyödyntää vaikka Instagramin omaa jakoa, jos haluaa pikaisesti blogittaa jotain. Jee!

Kuvassa röyhkeä etana, joka eilen illalla kävi paskantamassa keittiön lattialle, ja pakeni sitten hitaasti paikalta. Hmph.

Blogipokaali


Valo-blogin Taru viskasi blokaalilla - paljon kiitoksia! ♥

Alla blokaalisäännöt:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi

Nyt täytyy heti alkuun mainita, että tuota viimeistä kohtaa en pysty täyttämään, koska seuraan nykyisin niin harvoja blogeja, mutta teen parhaani..

1. Tässäpä moista naputtelen.. =)

2. Silloin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, kun blogitus yleistyi, olin itse enempi keskustelufoorumeilla, ja aloin muistaakseni blogittaa vasta vuonna 2004. Eka blogini oli omalle saitilleni asennettu ja itse customoitu blogisofta (Nucleus). Blogitin enimmäkseen englanniksi, mutta mukana oli myös satunnaisia kirjoituksia suomeksi.

Vuonna 2005 törmäsin Vuodatus.nettiin, johon avasin suomenkielisen blogin. Se oli aluksi ihan sivublogi, mutta sittemmin siirryin blogittamaan enimmäkseen sinne. Englanninkielinen blogini muutti jo vuosia sitten Bloggerin puolelle, kun saittini host sotki MySQL-asetukset ja blogini, eikä itselläni ollut aikaa/energiaa syventyä asiaan, joten muutin vaan Bloggerille, jossa nyt siis molemmat blogit.

3. Antaisin vain sellaisen ohjeen, että jos ei ole mitään sanottavaa / näytettävää / jaettavaa, blogin aloittaminen on aika turhaa. Olen vuosien mittaan seurannut satoja blogeja, ja toisinaan törmännyt uusiin blogeihin, joiden ulkoasuun on saatettu panostaa aikaa ja ajatuksia, ja sitten ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan mistä blogiin nyt kirjoittaisi, eikä toista kirjoitusta ole ehkä koskaan edes tullut. Kannattaa ensin miettiä sille blogille jotain sisältöä, vaikka pelkkiä valokuvia arjen varrelta, jos ei muuta keksi, ja kuitenkin haluaa kovasti blogittaa.

4. Valo-blogin jo mainitsinkin, mutta mainitsen nyt uudestaan =)

5. Oma Blokaali-listani jää lyhyeksi;

Valo-blogi saa minultakin blokaalin - ilahduttaa jatkuvasti kauniilla luontokuvilla, yms. =)

Maritalvikki: Shanghaista Miamiin - ja mitä siitä seurasi ... Aloin muistaakseni seurata Marin blogia, kun hän muutti miehensä kanssa Suomesta Kiinaan (tiesin Marin netitse jo Euroviisu-saiteilta), ja sittemmin ovat muuttaneet Floridaan, missä heille on syntynyt lapsikin. Kiinnostavaa seurata arkea paikoissa, joissa itse tulee tuskin edes käytyä koskaan.

Kalastajan vaimo ... Seuraan satunnaisemmin (lähinnä siksi, ettei vaan riitä aikaa kaikkeen ihanaan), mutta suosittelen lämpimästi! Kauniita kuvia, kiinnostavaa arkea ja juhlaa, toisinaan reseptejäkin..

Tulee mieleen myös monia blogittajia, joita seurasin ahkerasti vielä muutama vuosi sitten, ja olen joskus sittemmin käynyt vilkaisemassa mitä heille kuuluu, mutta en nyt jaa blokaalia, kun en varsinaisesti seuraa blogejaan tällä hetkellä.

Halpakopio


Seuraan Celeste Barberin Instagram-feedia, missä hän jakaa hilpeitä "halpakopioita" tyrkkyjulkkisten selfie-kuvista, yms. CB:n versiot ovat sellaisia arkisempia, missä julkkiksen tarkkaan hiottu seksikäs poseeraus on hiukan sinne päin, hiukan vatsamakkaraakin saattaa olla, jne. Aina huomattavasti parempia kuin ne alkuperäiset julkkiskuvat! (Jos ei ole vielä tuttu juttu, kannattaa klikata tuosta ylempänä olevasta linkistä ja tutustua..)

Eilen törmäsin puhelin-Instagramissa Mango Tree Knobsin sponsoroituun kuvaan, joka miellytti silmää (kuva ylävasemmalla).

Koska itselläni sattui olemaan ihan vieressä nuo samat kirjat, päätin tehdä "Celeste Barberit", ja lavastaa oman halpakopioni aiheesta =D Kuva yläoikealla.

En löytänyt lankakerää, joten käytin Angry Birds Stellaa, joka on siis oikeasti vaaleanpunainen, mutta photoshoppasin keltaisenvihreäksi.. Kirjojen päällä olevan pompomin korvasin omaan nuhaani sopivalla rutistetulla talouspaperiarkilla. Lasipöytä ei toiminut ollenkaan, joten laitoin hiukan kangasta pöydälle.

Duha jatkuu..


Kyllä (|)ttaa jo tämä nuha ja yskä.. Nenä on vuotanut kuin entinen kylppärin hana, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että nenä menee koko ajan tukkoon, ja sitten pitää puhaltaa aivoja nenän kautta ulos - korvissa vaan paukkuu..

Ja se pakollinen yskä.. Kroppa varmaan ajatteli, että taannoinen nielurisatulehdus ei riittänyt, kun sen ohessa ei ollut nuhaa ja yskää, joten saan nyt nauttia ne erikseen - huoh..

Toivottavasti ei tule kuitenkaan mitään uutta tulehdusta, koska olen varannut ensi viikon alkuun ne verikokeet. (Lekuri siis halusi varmuuden vuoksi tutkia asiaa, kun mun kaulassa on se imusolmuke ollut turvoksissa jo 2-3 kuukautta.) Olisin muuten voinut siirtää verikokeita, mutta sain jo ajan erikoislekurille, eli ajattelin käydä ajoissa verikokeissa, niin on sitten tulokset valmiina.


Räpsin yläkerran ikkunasta hiukan syyskuvia.

Tuo vaaleanpunainen vaja oli minusta kauniimpi punaisena. Uuden aidankin rakensivat kesällä..





Kunhan pääsen taudista eroon, pitää korjata kissatarhan kattoverkko. Tai laitan siis uutta verkkoa päälle. Sitä on vielä reilusti rullalla. Olisi muuten kestänyt ihan hyvin, mutta kun ulkokissat käyttävät kattoa riippumattonaan, niin siinä on ohuelle verkolle ollut liikarasitusta..


Sitten pitäisi muistaa hommata rulla jeesusteippiä, että saisin teipattua tuon kissamajan hiukan paremmin. Pikakorjasin vaan kirkkaalla teipillä, mikä ei ole oikein sateenkestävää.



Hankala saada Little Mamin pennuista hyviä kuvia, kun on otettava ne ikkunan läpi, ja melkein aina tulee heijastuksia mukaan - esim. tumman pennun yllä näkyy tekstiä, joka on ikkunaheijastus.. Askartelukassin teksti..


Perhepotretti (tosin toinen punainen pentu, ja isoveli GinGin puuttuvat).. Ovella siis Little Mami, ja pentujen isä, Hansom.


Tuo vihreä kissapyyhe on normaalisti ollut toisessa kissankuljetuslaatikossa, mutta otin sen pois Little Mamin klinikkareissun yhteydessä, ja laitoin toviksi tuohon ovelle - nyt Cuddles onkin ominut sen nokostelualustaksi, joten kai se on jätettävä tuohon..


Onneksi Little Mami ei kanna kaunaa leikkausreissusta ♥ Nojailee oveen ihan entiseen malliin, eikä mene pois jos avaan hiukan ovea ja juttelen.. Päästäisin hänet sisäänkin, muttei tule. Nyt ainakin tietää millaista talossa on, kun tuli tutkineeksi kaikki huoneet niiden parin päivän aikana kun oli sisällä.

Tuossa nyt näkyy aiempaa paremmin se korvamerkintä.


Onneksi yskä ei ainakaan toistaiseksi ole haitannut nukkumista - ja hengityskin on sujunut ihan hyvin, eli menen oikeastaan tukkoon vasta siinä vaiheessa, kun nousen ylös.

Maanantaina tein viikottaisen ostosreissuni, ja onnistuin käyttämään kupongin ihan omilla ostoksillani, kun olin suunnitellut tarkkaan ostoslistan jo ennakkoon. Hamstrasin esim. normaalia enemmän kissanruokaa, muutama pussi kissanhiekkaa, yms. Siis sellaista mille on oikeasti tarvetta, mutta ei happane. 100 euron ylittävistä ostoksista sai siis 14 euroa takaisin.

Olen kyllä ajatellut, että pitäisi laittaa asiasta palautetta lähikaupalle. Kun nuo alennuskupongit on omilla ostoksilla ansaittu, voisivat edes jakaa ne niin, että 50 euron ostoksista saisi 7 euroa takaisin.


Yllä portilta otettu kuva vinosti vastapäätä olevasta, melko uudesta talosta. Olin viemässä kierrätysroskista portille. Kuten kuvasta näkyy, täällä ei ole katuvaloja =)

tiistai 25. lokakuuta 2016

Nyt alkaa tuntua kotoisalta..


Muokkasin uuden blogin ulkoasua hiukan lisää - halusin periaatteessa saman idean kuin vanhassakin blogissa, mutta muutin tuota läpikuultavaa taustaa hiukan entistä tummemmaksi, jne.

Laitoin kirjoitusten ympärille hillityn harmaan yhden pixelin raamin, joka ainakin omasta mielestäni selkeyttää hiukan, kun tuossa oikealla olevassa palkissa on samoja värejä ja fontteja. Kuvat puolestaan saavat olla ilman raameja.

Vertailun vuoksi, alla se entinen blogi;


maanantai 24. lokakuuta 2016

Blogiosoiteharkintaa - lue: ylläpitokin heräsi


Tapahtui ihme, ja aiemman blogisaitin ylläpito heräsi kommentoimaan (Roheana tänne, Vuodatuksena tänne). Mainosmyyjän kanssa oli kuulemma ollut asiasta jo puhetta, eikä kirkuvia mainoksia ollut tarkoitus laittaa ollenkaan, ja nyt ilmeisesti kaikki mainokset on toistaiseksi poistettu, vaikka mainostuloille on tarvetta, kun saitti toimii miinuksella.

Koska olin vasta muuttanut tänne uuteen osoitteeseen, harkitsin josko antaisin Vuodatukselle vielä mahdollisuuden, ja palaisin jatkamaan blogiani sinne.

Taidan nyt kuitenkin jatkaa täällä Bloggerin puolella, kun tänne voi laittaa videoitakin =)


Koska Vuodatus.net raiskasi bloginsa kirkuvilla mainoksilla...


Aloin blogittaa suomeksi Vuodatus.net-alustalla, maaliskuussa 2005. Ihan aluksi se oli vain sivublogi, mutta sittemmin siitä tuli hyvinkin aktiivinen blogi, jossa viihtyisin mieluusti edelleen, MUTTA...


Vuodatus oli raiskannut isännöimänsä blogit laittamalla tuollaisia kirkuvia mainoksia taustakuviksi - niistä kyllä pääsee eroon, kun kirjautuu saitille, mutta haluan blogini näkyvän kaikille valitsemassani ulkoasussa, riippumatta siitä ovatko he saitin jäseniä / kirjautuneina, vaiko eivät.

Annoin asiasta palautetta ylläpidolle heidän Facebook-sivullaan, mutta he eivät ole parin viime vuoden aikana vastanneet mihinkään, eli heitä ei kiinnosta ollenkaan - paitsi haluavat kuitenkin itselleen lisää mainostuloja, vaikkei huvita edes vastata käyttäjien palautteeseen / kysymyksiin. Ja käyttäjiä saavat siis kiittää kuitenkin niistä mainostuloista..

Todella röyhkeää toimintaa Rohealta (siis Vuodatus.netin omistaja).

Päätin blogittaa tästä lähin kokonaan Bloggerilla.

Tämä uuden blogin ulkoasu tarvitsee vielä hiukan askartelua, mutta laitoin nyt pikaeditointina jokseenkin samanlaiseksi kuin se aiempi vuodatusblogini - siellä toki edelleen blogihistoria, kun eivät ole mahdollistaneet sen siirtämistä muuallekaan.