maanantai 9. lokakuuta 2017
Kaikenlaista..
Laitan alkuun naapurin pullean kissan 😃
Perjantaina heräsin ryminällä - Cara oli kiivennyt ikkunalaudalle, ja oli vissiin tulossa sieltä pois, kun putosi pieneen koloon sohvan takana.. Hänellä kun on vain yksi etujalka, niin ei saanut vedettyä itseään pois sieltä. Onneksi olin kotona! Pelastin sitten raukan, ja hän odotti ihan rauhallisena, kun siirtelin tavaraa, että pääsin pelastushommiin - jos Cuddles olisi ollut vastaavassa tilanteessa, olisi varmasti panikoinut ja repinyt seinän irti, tms..
Kävin sitten kaupassa ja postissa - kuvissa SuperValun kahvipodeja, ja aamupala..
Vein Cuddlesin ulkoilemaan, ja kun toisinaan vilkuilin keittiön ikkunasta, että tarhassa oli kaikki OK, niin satuin huomaamaan tuon naapurin ihanan pallerokissan aidalla 😃
Hän taitaa olla hiukan iäkkäämpi, ja on tosiaan melko hyvin syötetty.. Rauhallinen ja melko harvinainen vierailija..
Uusi kissa majassa - ajattelin antaa hänelle nimeksi Fiarshúileach (kierosilmäinen iiriksi) ♥
Ylävasemmalla pallero ja Fiarshúileach - toisessa kuvassa heidän lisäkseen vielä Cuddles (ihan kuvan oikeassa alakulmassa)..
Hiukan myöhemmin, Fiarshúileach ja Cuddles tuijottelivat toisiaan verkon läpi..
Unohdin olevani yhden extra-puljun listoilla, ja sitä kautta tuli mahdollisuus sitoutua ainakin kuukauden unelmakeikkaan, mutta palkkatiedot olivat puntina, joten se olisi ollut pohjoisessa, eli jouduin luopumaan 😭 Mun kortilla ei voisi ajaa sillä puolen rajaa, ja muutenkin olisi ollut sellainen aikataulu, että olisi ollut pakko pysyä viikot siellä. Palkasta kun sitten vähentäisi majoitukset ja kissojenhoidot, niin tuskin jäisi edes tarpeeksi vuokraan. Mutta sydän valuu kyllä verta, kun tuo olisi ollut ihan ykköstoivekeikka.. 😭
Jääkaappikuva, ja valmislettu..
Torstaina kokatun kasvisruuan jämät.. Toisessa kuvassa iltavoikkoja..
Cuddles on ollut nyt muutaman päivän tarhassa, aamusta iltapimeään asti! Käyn usein katsomassa, josko haluaisi jo sisälle, mutta ei.
Kuvassa vihainen katse pimeästä keittiöstä, kun olin hakenut kissan sisälle, pimeän jo tultua, enkä suostunut viemään takaisin ulos, vaikka olisi halunnut..
Luen Michael Koryta'n kirjaa, So Cold The River, jossa on toisinaan hauskoja kohtia..
"Oletko kuullut punaniskasta, jolla oli seisokki, ja joka törmäsi seinään? Häneltä murtui nenä."
😂😂😂
Aikansa mouruttuaan takaisin ulos, Cuddles luovutti, ja tuli lopulta jopa syliini nokosille ♥ Jonkin ajan kuluttua, siirtyi tuonne sohvan selkänojalle, taakseni..
Olen nyt viime aikoina siis erottanut kissat yöksi, että saamme kaikki nukkua rauhassa. Cuddles nukkui tuossa kuitenkin niin kauniisti, ja Cara omalla sohvallaan, joten ajattelin että antaa molempien nukkua, ja menin itsekin nukkumaan (sohvalle siis).
Lauantaiaamuna sitten heräsin, kun Cuddles hyppäsi tuosta nojalta päälleni, ja alkoi hakea mukavaa asentoa. Olin ihan onnessani, että voi kun suloista - Cuddles tulee syliini nukkumaan..
Hetken kuluttua, tunsin jotain lämmintä leviävän syliini..
Nostin päätäni, ja näin Cuddlesin kusevan päälleni autuaana, kuin se olisi paras tunne ikinä 😮
Hyppäsin saman tien ylös, koppasin peiton mukaani, ettei lammikko leviäisi sohvalle asti, ja kannoin sitten Cuddlesin keittiöön. Omat vaatteeni olivat sen näköiset kuin olisin maannut vatsallani ja kussut alleni..
Prkl..
Tuli sitten pyykkipäivä.
Ensin piirsin Sharpie-tussilla merkit peittoon, tahran ympärille, että voisin pesun jälkeen paikallistaa sen, ja varmistaa ettei jäänyt hajua. Sitten lisäkostutin tahraa etikalla, ja taputtelin sen jälkeen mahd. paljon kosteutta pois talouspaperin avulla. Ripottelin tahralle vielä tahranpoistopulveria, ja lisää etikkaa.. Sitten sulloin peiton pesukoneeseen (mahtui just ja just), niin että tahrakohta jäi uloimmas - että pesuohjelma varmasti pesisi juuri sen kohdan tehokkaasti..
Onneksi peitto tuoksui pesun jälkeen ihan puhtaalta ja raikkaalta.
Seuraavaksi pesin pussilakanan, ja sitten vielä vaatteeni.
Cuddles halusi taas ulos, koko päiväksi.
Käymme lähitulevaisuudessa varmuuden vuoksi eläinlekurilla, vaikka en usko että nyt on mitään tulehdusta tms. virtsaongelmaa. Ainakin virtsaa tuli selvästi ongelmitta (!!!), se oli melko kirkasta, ja haisi kissanpissalle - kuulemma jos kissan pissa EI haise, se voi olla merkki munuaisongelmasta.
Jossain vaiheessa tihutti, mutta Cuddles ei halunnut sisälle, joten tein pahvilaatikosta, muovipusseista ja pyyhkeestä tuollaisen pienen suojakopin sinne tarhaan, kun siellä ei ole muuta sateensuojaa..
Siellä hän popsi ruohoa ihan onnessaan.. Toisessa kuvassa oli hiukan ärtynyt, kun kuvaussessio keskeytti takapuolen pesutilanteen..
Cara katseli ovelta - ei halunnut itse ulkoilemaan..
Lauantaina tein colcannonia, kun mulla oli sopivia aineksia.. Käytin tätä reseptiä hiukan apuna, mutta en esim. mitannut mitään aineksia reseptin mukaan, kun osaan arvioida muussin yms. Versioin tuota hitusen muutenkin, eli laitan alle oman versioni;
Colcannon
💥 muutama peruna (Rooster)
💥 lehtikaalia
💥 vihersipulia
💥 voita
💥 kermaa
💥 merisuolaa
💥 valkopippuria (kun mulla ei ollut mustapippuria)
Kuorin ja keitin perunat.
Perunoiden kiehuessa, paloittelin kolme vartta vihersipulia pieniksi paloiksi, ja tarkoitus oli paloitella (valmiiksi paloiteltuna ostamaani) lehtikaaliakin pienemmäksi, mutta niitä varten kattilaan laittamani 2 rkl vettä + runsas voikimpale ehti jo sulaa, eli lehtikaali meni kattilaan hiukan liian isoina paloina, kun en ehtinyt pienentää..
Mutta tuo kohta perustui siis linkkaamaani ohjeeseen, eli kun 2 rkl vettä ja se voikimpale sulavat kattilassa, niin laitetaan ne lehtikaalit (ja itse laitoin myös vihersipulia) sekaan, ja hiukan suolaa ja pippuria mukaan. Sitten sekoitin ne, kansi päälle, ja minuutti kuumalla hellalla.. Sitten sekoitin uudelleen, kansi päälle, ja toinen minuutti kuumalla hellalla.. Lopuksi puristin sekoituksesta mehut pois.
Kun perunat olivat kypsyneet, valutin kattilasta vedet pois, ja muussasin sitten perunat haarukalla. (Tämä on D:lta opittu muussauskonsti, joka on oikeastaan helpoin ja paras.) Lisäsin sopivasti merisuolaa, muutaman kimpaleen voita, ja lorauksen kermaa. (Kermakin on D:n poppakonsti, jos haluaa oikein erityisen hyvää muussia..)
Kun muussi oli valmis, sekoitin vihreät lisukkeet sekaan, ja colcannon oli valmista.
Yleensähän tuo on lisuke, eli oheen jotain lihaa, yms., mutta itse söin sen ihan sellaisenaan, ateriana. Oli tosi herkullista..
Jatkoin lukemista.. Hirnuin tuolle kohdalle, missä (tummaihoinen) Kellen tuli hakemaan Eric'ia, ja kysyi voiko Eric hyvin, kun näytti kalpealta. Eric vastasi olevansa valkoihoinen. (Se on kirjassa hauskempi..)
Sunnuntaiaamupala, ja lauantain herneet, jotka unohdin kuvata lauantaina..
Muutama päivä sitten, peitin kompostipinot mullalla, ja nyt jo toisesta kasvaa perunaa..
Timjami on vallannut yrttikorin aika hyvin..
Noi LIDL-siemenistä kasvaneet kukat ovat aivan ihania..
Cuddles tarhassa.. Vein hänelle jossain vaiheessa jakkarankin, jos olisi halunnut katsella pellolle hiukan korkeammalta, ja muutenkin istua mukavammalla alustalla, mutta ei.. Tuo on hänen suosikkinurkkauksensa..
Kukkasia hillopurkissa..
Pimeän tultua sitten taas mouruttiin, kun Mama pakotti Cuddles-raukan sisälle.. Cara seurasi sohvaltaan..
Kun mulla on edelleen paljon kasviksia, niin tein taas version uuniruuasta.. 😃
Siis öljyä, tuoretta basilikaa, ruohosipulia, pippurisekoitusta, ja chili-jauhetta.. (Oli tarkoitus laittaa valkosipulijauhettakin, vaan unohdin.. Oli hyvää ilmankin..)
Kerros perunaa ja (pari vartta) selleriä, jotka sekoitin öljyn ja mausteiden kanssa..
Kerros (esikeitettyä) punajuurta.. En ehkä olisi laittanut ihan noin paljoa, mutta mulla oli aiemmin avatusta paketista kolme jäljellä, ja halusin käyttää nyt ne kaikki, niin laitoin sitten runsaasti.. Ei ollut liikaa kuitenkaan!
Sitten laitoin paketillisen feta-juustoa, ripottelin päälle hiukan garam masalaa, ja lisäsin n. 2dl vettä..
Sitten kerros n. puolen sentin paksuisia myskikurpitsasiivuja.. Sivelin pinnalle hiukan öljyä, etteivät tarttuisi siihen folioon..
Päälle siis rei'itetty foliopeite, ja vuoka 180C-asteiseen kiertoilmauuniin ensin 25 minuutiksi..
Sitten vuoka uunista, poistetaan se folio, ja laitetaan sen tilalle mietoa valkoista cheddaria (tai muuta sopivaa, kauniisti sulavaa juustoa).. Vuoka takaisin 180C-asteiseen uuniin, jossa toiset 25 minuuttia..
Valmista on!
Omnomnom.. ♥
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti näkyy blogissa vasta, kun se on hyväksytty. Tarkoituksena on välttää spam-kommenttien päätyminen blogiin.