Laitan tähän alkuun synttäriruusut, vaikka synttärit olivatkin loppukuussa 🌹💕
Lokakuun alussa poimittu kimppu, taas omasta puutarhasta 💐
Löysin koko porukan olohuoneesta - Midnight oli paketoinut itsensä vilttiin, ja Cara ja Lucy olivat isolla sohvalla..
Luin toisen maailmansodan aikaan sijoittuvan kirjan, jonka loppu aiheutti valtavan tunnereaktion.. The Very White of Love - S. C. Worrall..
Tässä vaiheessa laitan SPOILERIVAROITUKSEN, jos joku ei halua ns. pilata lukukokemustaan - skrollaa seuraavaan kuvaan, lukematta tätä osuutta pidemmälle.
Kirja kertoo ennen sotaa rakastuneesta parista, joka suunnitteli tulevaisuuttaan ja nautti elämästä, kunnes tuli toinen maailmansota.
Yläluokan perheestä tullut nuori miesopiskelija joutui / pääsi vain parikymppisenä suoraan upseeriksi, täysin kokemattomana, mutta oli kuitenkin asenteeltaan nöyrä ja ahkera, osallistuen itse kaikkeen, ja arvostaen apua ja ohjeita itseään vanhemmilta ja kokeneemmilta, vaikka olivatkin sotilasarvoltaan alempana.
Kirja oli hyvin erilainen kuin takakannen perusteella oletin - rakkaustarinan sijaan, suurin osa kirjaa oli melko arkirealistista yhden miehen sotakokemuksen etenemistä. Suomikin mainittiin - torille! 🙄
Saattaa kuulostaa tylsältä, muttei missään nimessä ollut, vaan hyvin uskottava ja päiväkirjamainen tarina, josta osa oli kirjeinä, nuorenparin kirjoittaessa toisilleen.
Valitettavasti, heidän onnellinen loppunsa jäi kokematta, ja nuori upseeri kuoli saksalaisten ampumana.
Mutta se kirjan loppu..
Kun yhtäkkiä näet valokuvia, joissa em. nuoren upseerin postittama kirje, jonka kuoreen hän oli itse kirjoittanut kihlattunsa nimen ja osoitteen..
Tarina kertoo oikeasti eläneistä ihmisistä, ja se kihlattu oli kirjailijan oma äiti, jonka nuoruudenrakkaudesta hän oli aina tiennyt, mutta vasta äidin kuoleman jälkeen löytyneet kirjeet antoivat vanhan valokuvan kasvoille äänen. (Kyllä - myös se vanha valokuva on kirjassa..)
Toki kirjan arkikuvaus on fiktiivistä kerrontaa, mutta henkilöt ovat oikeita, ja tarina etenee niin todenmukaisesti kuin tutkimusaineisto sallii.
Todella riipaiseva lukukokemus - ja vain yksi tuhansista riipaisevista tarinoista niiltä ajoilta..
(Spoileri loppuu tähän)
Kesäinen päivä 🌞
Macarons 🤤 (En muista suomenkielistä kirjoitusasua, enkä uskalla riskeerata koko blogijuttua, avaamalla Googlea varten uutta välilehteä puhelinselaimeen..)
Olin maistanut noita vain kerran aiemmin - Suomessa - ja vaikka olivat ihan hyviä, niin en ymmärtänyt silloista hypetystä..
Nyt kuitenkin heräteostin Lidlistä paketin, ja nehän olivatkin ihan mielettömän hyviä! 🤤
Ja nuo värit.. ❤️❤️❤️❤️❤️
Järjestelin keittiön kaappeja ja työtasoja..
Sain paketin ❤️
Noi pussipuurot ovat ihania!
Nykyisin kestää kauan, ennenkuin postipaketti ehtii Suomesta Irlantiin 😐 Ennen pandemiaa tuli yleensä 3-5 päivässä.
Lucylla oli kylpypäivä..
Lucyllekin maistuisi.. 💕
Midnight..
Joku oli kävellyt valokuvaraamin päällä.. 🐾
"Anna jotain.." 😂💕
Mama on paras tyyny..
Lucy ja hänen sohvansa..
Cara..
Cara Lucyn lattiapedillä..
Olin vastikään uskaltautunut pesemään kys. pedin koneessa ekaa kertaa (vaikka pesuohjeessa sanottiin, ettei voi pestä - mutta koirapeti..), ja se selvisi 60 asteen ohjelmasta.
Cara kuitenkin oksensi karvapallot siihen heti tuoreeltaan, joten taas piti viskata koneeseen, ja...
... kävi näin 🙄🤦♀️
Se oli silti ihan korjattavissa, joten pistin sen sivuun, että voisin joku päivä ommella, ja uudelleentäyttää lerpan osan.
En sitten ehtinyt, kun tuli hoitokoira - aiheesta lisää myöhemmin..
Järkytyin, kun Lidlissä oli joulu jo ennen Hallowe'enia! 😱
Annoin Lucylle pensasmustikan, mutta se oli liian iso, ja löysin hänet herkkujensyöntipaikaltaan, tuijottamassa masentuneena lattialla olevaa mustikkaa.. 😂🤦♀️💕
Kävin leikkaamassa mustikan kahtia, muttei se tällä kertaa maistunut edes paloina 😐
Siivosin kylppärin tasoja..
Että tällaista.. 😂
Teetä.. ☕☕
Aina joskus pitää rakentaa ja purkaa lapsuuden lelu ❤️
Puutarhapäivitys... 💐🥀🌿🍃
Upea taivas ✨
Synttärikortti vanhemmilta 🌹💕
Midnight..
Tassu 🐾💕
Omnomnom.. 🤤
Olin jättänyt auringonkukkien keräämisen hiukan myöhäiseksi, ja n. 2/3 kukista oli jo homeisia, mutta sain silti enemmän kuin tarpeeksi siemeniä talteen.
Yhden kukan siemenet olivat eri värisiä, vaikka kukka oli ihan samanlainen kuin muut.. 🤔
Iltapuhdetta..
Kaikki nypitty.. Pidin ne eri väriset siemenet erillään.
Kaikki Maman ympärillä, ja Caralla tympeä ilme.. 🤭💕
Lucy katsoi hartaasti Maman aamupalaa..
Muutama puutarhakuva..
Kurpitsat Hallowe'enia varten.. 🎃
Kaunis 💕
Tuon yllä olevan pikkukurpitsan yksityiskohta on kuin puuta halaava norsulapsi 💕
Siementen kuivausta..
Kreikkalaisjogurttia, banaani, pensasmustikoita, vaahterasiirappia.. 🤤💕
Mini-panettone, kun nyt oli sitä joulukamaa..
Teki mieli munaa 🙄🤦♀️🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚
En edes muista, miksi meillä oli puhetta Ovaltinesta (vitamiinipitoinen mallaskaakao), mutta Uk❤️ oli luvannut tuoda mulle syntymäpäiväksi Ovaltinea, ja toikin pari purkkia - ja pari erilaista kääretorttua, kun ei ollut varma, kummasta tykkäisin enemmän! 😀 (Tämä ei kuitenkaan ollut hänen synttärilahjansa mulle, vaan se oli erikseen.)
Preppasin häkin hoitokoiraa varten.. 🐶
Lucy partioi rinta rottingilla pitkin alakertaa, tekemässä selväksi, että hoitokoira oli HÄNEN talossaan.. 🤭❤️
Cara seurasi myös närkästyneenä..
Virallinen viimeinen valokuva alle viisikymppisenä 😂
🥳 Syntymäpäivä (50!!!!!) oli ihan vaan arkea.
Kävin Lidlissä, ja ostin itselleni lahjaksi uuden vedenkeittimen! 😀
Olin katsellut sellaista, kun aiempi oli kupsahtamassa, mutta Lidlissä oli ollut vain tylsiä versioita.. Kunnes tämä osui kohdalle, ja näitä oli vain yksi! ✨
Melkein samanlainen kuin se vanha, paitsi siinä oli vain siniset valot - tässä menee vihreästä monen värin kautta punaiseen.. 💕
Sain taas paketin! ❤️
Äiti ✨
Äiti leipoi pipareita 🤤💕
Kävin ruokkimassa ystäväni kissat, ja siellä odotti pieni synttäriyllätys! 😀
Hoitokoira ei ollut asioinut ollenkaan täällä ollessaan (ei ole opetettu, että vessajutut tehdään ulkona.. huoh..), joten osasin odottaa sotkua, ja sitä olikin odottamassa, kun palasin ruokkimasta kissoja.. Monen päivän tulosteet pitkin häkkiä 💩💩💩
Onneksi mulla on kennelrutiinit, ja paljon siivouskamaa + hanskoja, joten koira grooming-hihnalla kiinni häkin ulkopuolelle, häkki puhtaaksi, koiran tassut ja ahteri puhtaiksi (pyyhepesu koirashampoolla ja lämpimällä vedellä), puhtaat viltit häkkiin, ja koira takaisin häkkiin.
En voinut antaa koiran olla vapaana täällä, kun on omia lemmikkejä, enkä halua tuhoja taloon. Häkki on kuitenkin tilava, ja ollaan käyty usein puutarhassa, sekä viikonloppuna pitkillä kävelyillä.
Pesukone on laulanut..
Tuossa siis se aiemmin pesussa hajonnut lattiapeti, joka on vuorotellut häkissä hoitokoiran oman pedin kanssa, kun toinen on ollut pesussa..
Lelut desinfiointikylvyssä..
Tämä ihana "Lucy" on matkalla luokseni, synttärilahjaksi! Kiitos ✨ (Instagram-linkki)
Kohta sataa.. 🌫️🌧️
Uusi ja vanha vedenkeitin..
Disco! 💚
Disco! ❤️
Lucyn viltti ja sohvalelut..
Avasin sen ystäväni jättämän synttärilahjan. Aivan mielettömän hyvää suklaata.. 🤤✨
Joululehti, äidin leipomia pipareita, ja teetä 💕
Uk❤️ on palannut aktiivimurheilun pariin, joten ehti synttäreille vasta viikonlopuksi. Sain ruusuja, yms. 🙂🌹
Tässä kuva pienestä shih tzu -vanhuksesta ja hänen kahdesta sohvastaan.. 😂🤦♀️💕
Lauantaina oltiin Hill of Taralla, missä oli yllättävän vähän porukkaa, siihen nähden että oli tavattoman upea päivä, lauantai, ja juuri paras aika päivästä.. 🤔
Siis parkkikset olivat kyllä melkein täynnä, mutta tilaa oli vielä muutamalle autolle meidän jälkeen, eikä kukaan ollut joutunut pysäköimään teiden reunuksille..
Juuri sellainen sää, että tuolta voi nähdä melkein koko Irlannin.
Tämän puun oksilta löytyy vaikka mitä..
Nuo tummat pisteet pellolla ovat lehmiä..
Puhelimessa..
Hehe, kukkulan kuningas..
Broccolia 😂🥦🥦🥦
Sunnuntaiaamuna kaiversin kurpitsan.. 🎃
Meinattiin mennä taas hoitokoiran kanssa Hill of Taralle, ja mietittiin että siellä tuskin on ketään, kun oli sateista.. Mutta olikin niin täyttä, että tien varretkin oli pysäköity täyteen! 😳
(Myöhemmin selvisi, että siellä oli jonkun suositun ihmisen epävirallinen muistotilaisuus, mikä varmaan selitti asian..)
Mentiin siis Trim'iin, ja linnapuistoon..
Sade yltyi, ja pari kertaa oli jotain paukkuraketteja, mitä hoitokoira pelästyi sen verran, että päätin kantaa häntä jonkin matkaa. Ihan hyvin meni.
En halunnut virittää kurpitsaa sateiselle patiolle, joten laitoin LED-valot sisään, ja vein sitten kurpitsan yläkertaan yövaloksi 🎃✨
Hallowe'en ✨🎃👻✨
Tämä marraskuun puolelta, mutta hoitokoira viimeisteli sen em. lattiapedin.. 😂🤦♀️
En laita hänestä kuvia nettiin, joten emoji-koira maskina..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti näkyy blogissa vasta, kun se on hyväksytty. Tarkoituksena on välttää spam-kommenttien päätyminen blogiin.