tiistai 13. kesäkuuta 2017

Viikonloppukuvia (sis. kanaresepti)


Yllä lauantain ilta-aurinkoa, ja tummia pilviä..


Sunnuntaina popsin viimeisen vegeburgerin, sekä samaa mössöä kokkelimaisesti paistettuna (kun tein niitä vegeburgereita, olisi pitänyt laittaa lisää jauhoja lautaselle, ja korppujauhotkin olivat melkein loppu, kun olin jauhanut vain kaksi Ryvita-palaa.. niin sotkin sitten kaikki loput ainekset ja paistoin kuin munakokkelin), ja ohessa chipsit ja sinappimajoneesi..

Toisessa kuvassa juustopaahtikset ja kuppi kaakaota.

Jos kuvat olisivat kronologisessa järjestyksessä, niin tässä olisi kananreisiä marinadissa, mutta niputan ne kanakuvat tuonne alemmas, ja laitan reseptin mukaan..

Kävin siis sunnuntaina kaupassa, kun kissanruoka oli lopuillaan, ja siellä sattui olemaan kanapaloja tarjouksessa. Eli vitosella sai kaksi pakkausta kanan reisipaloja - en googlettamallakaan löytänyt suomeksi, mikä olisi "chicken oyster thighs", eli niissä reisipaloissa on vain yksi luu mukana, ja lisäksi se pieni tummempi lihatuokale (oyster), jota ei välttämättä ole mukana normireisipaloissa.

Kaivoin sieltä kaupan hyllystä ne takana olevat pakkaukset, joissa oli eniten aikaa parasta ennen -päiväykseen. Pakkauksissa kun on seitsemän palaa, ja ruokailijoita vain yksi! En mielelläni pakasta raakaa kanaa, eli ajattelin kokata ja pakastaa, jos en muuten ehdi käyttää ajoissa.


Kävin läpi laatikoita, ja löysin tarinavihkon, johon H oli kirjoittanut kolmannella luokalla tarinoita. (Autoin siis silloin häntä koulun jälkeen läksyjen teossa, kun oli 8-vuotiaana muuttanut Sri Lankasta Irlantiin, osaamatta ollenkaan englantia.. Meni suoraan toiselle luokalle kouluun, eli kun nämä tarinat on kirjoitettu kolmannella luokalla, niin tästä voi ihailla miten nopeasti ja hyvin lapset oppivat uusia kieliä..)

H kyseli silloin paljon Suomesta, ja halusi itse kirjoittaa tuon tarinan matkasta Suomeen. Myös koko juoni oli hänen keksimänsä, ja minä autoin vain hiukan faktoissa ja oikeinkirjoituksessa.


"Olipa kerran kolme irlantilaista tyttöä, Laura, Alison, ja Emma.

Eräänä päivänä, he päättivät matkustaa Suomeen.

He lensivät Dublinista Helsinkiin.

Kun he saapuivat Suomeen, oli aurinkoinen päivä."


Finnairin siivin.. 😂


"He menivät bussilla hotellilleen. He todella pitivät hotellihuoneestaan. Se oli suuri, ja heillä oli hieno näkymä yli keskustan.

Kun he olivat jättäneet kassinsa huoneeseen, he lähtivät etsimään ravintolaa. He halusivat maistaa suomalaista ruokaa."



Näköjään melkoisen iso ravintola Hotelli Vaakunan naapurissa.. 😃


"He maistoivat suomalaista ruokaa, ja se oli heidän mielestään oikein maukasta.

Aterian jälkeen, he halusivat tehdä jotain hauskaa. Niinpä he päättivät mennä eläintarhaan.

Helsingin eläintarhan nimi on Korkeasaari, ja se on pieni saari.

Tyttöjen piti ensin mennä torille, ja hypätä sieltä pieneen veneeseen, joka meni eläintarhaan.

Aurinko paistoi, ja he todella nauttivat päivästään eläintarhassa.

Loppu"


Löysin myös vissiin vuonna 1990 ostamani kameran (Olympus AZ-300 Super Zoom), johon taisin koskea viimeksi vuonna 2000, tai 2001 - silloin nimittäin sain ekan digikamerani, joten ei ollut enää tarvetta maksaa filmistä ja sen kehityksestä!

Katsoin, että kamerassa oli edelleen rulla filmiä ja patterit. Tarkistin etteivät patterit olleet vuotaneet, mutta ihan siistiltä näytti. Sitten napsautin ihan huvikseni on/off-nappulaa, ja KAMERAN NÄYTTÖÖN TULI ELOA!!! 😮😮😮 (Ks. yllä oleva video..)

Siis se on lojunut jossain satunnaisessa laatikossa viimeiset 16-17 vuotta, ja pattereissa on edelleen eloa!!!

No, filmirulla näkyy olevan täynnä, eli sen voisi joskus kehittää, josko siellä olisi kelpoja kuvia.. Se saattaa olla rulla, mihin otin syyskuvia, kun oltiin joskus D:n ja V:n kanssa kävelyllä yhdessä kauniissa laaksossa, minne nykyisin ei ole enää pääsyä - V:lla oli muistaakseni silloin vasta yksi susikoira, F.. (V oli aika sietämätön tapaus, mutta hänen koiristaan tykkäsin, ja heidän kohtalonsa surettaa edelleen.. Isännän kuoltua, päätyivät ensin johonkin teollisuusalueelle, ja sittemmin ilmeisesti Englantiin..)

Limerickissa näkyisi olevan pulju, mihin voi postittaa filmirullan, ja kehitys maksaa muistaakseni 2,50 euroa.


Juusto-kurkku-minivoikkoja..


Ja nyt se kananreisiresepti!

Marinadiin laitoin n. 3-5 rkl oliiviöljyä, melkein saman verran soijakastiketta (lorahti ehkä hiukan runsaammin kuin oli tarkoitus, mutta tulos toimi hienosti), muutamia roiskeita Worcestershire-kastiketta, juoksevaa hunajaa (ainakin yhtä paljon kuin oliiviöljyä), valkosipulijauhetta, steakhouse pippuri & yrtti -lastuja, ja makeaa chili-kastiketta (kunnon loraus)..

Laitoin kananreidet marinoitumaan niin, että levitin ensin astian pohjalle hiukan marinadia (että makua tarttuisi sitäkin kautta), asettelin sitten kanapalat astiaan, ja levitin loput marinadista tasaisesti koko satsin päälle. Lopuksi kelmua suojaksi, ja muutamaksi tunniksi jääkaappiin..


Uuniastiaksi otin suuremman lasivuoan.. Pilkoin sen pohjalle pari porkkanaa, yhden palsternakan, keskikokoisen sipulin, ja muutaman herkkusienen.. Niiden päälle sitten muutama loraus oliiviöljyä, n. desin verran vettä, valkosipulijauhetta, valkopippuria, chili-jauhetta, ja hitusen merisuolaa..


Lisäsin vielä kerroksen ohueksi viipaloitua tomaattia (=yksi iso tomaatti), ja asettelin sitten marinoituneet kananreisipalat koko komeuden ylle.. Kaadoin marinadin tasaisesti kaiken päälle..


Paistoin 180 asteessa (kiertoilmauuni) 40 minuuttia, ja sitten oli valmista..


Tuoksui aivan taivaalliselta..


Testipala - kana oli just täydellisen kypsää, ja vihanneksetkin maistuivat tosi herkullisilta..


Hiukan esteettisempi kuva, kun piti santsata.. 😃


Maanantain minivoikot..


Sateinen hetki..


Yritin houkutella Caraa katsomaan kameraan - lopulta onnistui! 😂


Pakko hehkuttaa soodaa ja etikkaa puhdistusaineina.. Tuo suihkualtaan poistovesiaukko menee jatkuvasti tosi iljettävään kuntoon, kun pesukoneen poistovesi nousee joka ikisen pesun yhteydessä suihkualtaaseen, ja tietty sen mukana tulee sitten pesuainetta, pyykeistä irronnutta likaa, ja suihkun poistovesiputkessa ollutta saippua/lika/hiusmönjää, niin että tuo aukko ja sen ympäristö jäävät vaaleanpunertavan mönjän peittoon..

Toki siivoan sitä jatkuvasti pois, mutta  toisinaan pitää tehdä sooda-etikka-käsittely.. Eli ensin n. pari rkl soodaa sinne reikiin, ja hiukan siihen tahra-alueelle.. Sitten kunnon loraus etikkaa sekaan, niin että vaahtoaa urakalla.. Sitten saa vaahdota siellä itsekseen, kunnes muutaman tunnin kuluttua kaadan sinne pari litraa melkein kiehuvaa vettä, ja sen jälkeen pyyhin vessapaperilla mahd. jämät pois.

Tadaa - puhdasta! (Kunnes pesen taas pyykkiä..)

Mutta siis huomattavasti mieluummin kaadan viemäriin jotain ruuanlaittoon soveltuvaa, kuin jotain myrkkykemikaaleja..


Maanantaiateriaksi oli edellispäivänä kokattua kanaa, jonka seuraksi keitin riisiä..


Pakkasin tiistaiaterian valmiiksi, kun riisi oli jäähtynyt..


Avocado-kaksoset ovat kasvaneet hitusen vinoon, vaikka olen joka päivä kääntänyt purkkia..


Cuddles nokosteli pakastimen päällä, ja suojasi silmänsä kirkkaalta kattovalolta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti näkyy blogissa vasta, kun se on hyväksytty. Tarkoituksena on välttää spam-kommenttien päätyminen blogiin.