tiistai 8. tammikuuta 2019

Vuodenvaihteen ja tammikuun ensimmäisen viikon kuvia


Vuoden ensimmäisen päivän "maisemakuva" duunireitin varrelta, aloituskuvaksi..


Uudenvuoden aattoillan gourmet-ateria.. 😂


Tämän unkarilaisen salamin mainitsinkin jo edellisessä blogituksessa..


Menin vuonna 2018 nukkumaan, ja heräsin vuonna 2019 Caran kanssa 


Uudenvuodenpäivänä menin iltapäivällä kuuden tunnin iltavuoroon..


Nykyreittini varrella olisi paljon kaunista kuvattavaa, mutta tuossa on oikeastaan ainoa paikka, jossa voi pysähtyä hetkeksi ja ottaa räpsyjä..


Illalla kotona sitten lasagnea mikroon..

Seuraavana päivänä pika-askartelin uutta kalenteria, kun en ole ehtinyt kalenteriostoksille.. On mulla pari päiväkirjaversiota, mutta tarvitsen seinäkalenterin, mihin merkata duunivuorot helposti näkyviin..


Torstaiaamuna pysähdyin samassa kohtaa, eli tuolta siinä näyttää pimeällä.. Reitin varrella on pitkiä valaisemattomia osuuksia, joista monet muistuttavat vanhoista Stephen King -kirjoista, kun pimeys tuntuu oikein imevän kaiken valon itseensä.. Olen myös huomannut, että (ilmeisesti juuri siitä syystä) n. 70% vastaantulijoista pitää itsekkäästi pitkät valot päällä - huoh.. Tosi mukavaa sokaistua mutkittelevilla maalaisteillä..


Torstai-iltana lykkäsin taas lasagnen uuniin.. Ostan joskus muutaman kerralla, kun ne kestävät jääkaapissa kauemmin kuin mikroateriat.


Perjantaina hain apteekista jalkahuoltokamaa, kun rankan duuniputken takia olin hiukan laiminlyönyt normaalia jalkahuoltoani. Eli yleensä kun tulen duunista, vaihdan heti ekana koiranhajuiset kuteet kotivaatteisiin (ja viskaan duunikuteet pesukoneeseen), sitten ruokin kissat (sisällä ja ulkona), ja sitten romahdan sohvalle, putsaan jalat vauvapyyhkeillä, laitan kosteusvoidetta, ja lopuksi villasukat.. Pakko pitää jaloista huolta, että jaksaa duunissa.

Plantaarifaskiitti vaivaa (oma diagnoosi, mutta oireet ovat todella stereotyyppiset), joten käytän nykyisin crocseja kotimonoina, kun ne tukevat kantapäätä - paljain jaloin tai sukkasillaan kävely on tuskaa, paitsi jos kävelen varpaisillani. Onneksi vaellusmonot tukevat ihan mukavasti, että duunissa ei pahemmin haittaa, ja ajomonoissa pidän ilmaisia kiinalaisia geelityynyjä kantapäätukena, eli nekin ovat aika mukavat jalassa.


Perjantai-illan lasagnea ja suklaata - toistaiseksi nautin tuosta suklaasta vain visuaalisesti..


Sunnuntaina oli 19. duunipäivä putkeen - ja viimeinen ennen maanantain VAPAAPÄIVÄÄ.. Kotimatkalla poikkesin Ashbournen Equipet'iin, mistä ostin pari pussia siemensekoitusta linnuille, ja pari pakettia kissanruokaa..

Kotona annoin Caralle Equipetin paperikassin, joka oli heti mieluinen (ja rapiseva) lelu..






Juhlistin vapaapäivää edeltänyttä iltaa kana-broccoli-paistoksella ja punaviinillä..

Toisessa kuvassa maanantaiaamupala - nukuin ns. pitkään, eli nousin yhdeksän maissa..


LIDL-vitamiinipurkkien kansia.. Noista saisi kaikkea kivaa nukkekotiin 😃


Skypetin äidin kanssa, ja otin samalla kuvan vieressä lojuvasta Carasta


Naapurin rottweiler tuli taas moikkaamaan kissaportin kautta 😂



Little Mami oli hiukan hermostunut, kun koira kurkki aidan takaa..



Täytin lintujen ruokatuubit.. Voi kun olisi sopiva kamera ja parempi nettiyhteys, että voisi laittaa patio-ovelle lintukameran


Sohvanäkymät alkuillasta..


Kävin iltapäivällä ruokkimassa T:n kissat (ja pihalinnut), ja ostin samalla reissulla leipää evästarkoituksiin. Ostin myös vaihteeksi pizzan - ei pakastemallia, vaan tuollainen puolivalmis, joka piti vaan viskata n. kymmeneksi minuutiksi uuniin..



Sain viimein vietyä naapuriin joululahjat - kaikkien muiden lahjat ovat vielä sikin sokin laatikoissa, kun ei vaan ollut aikaa duuniputken aikana..

Suosikkikoirani koko maailmassa (se dobermanni), on muuttanut uuteen kotiin, joten tuskin näen häntä enää ikinä 😭 Se oli kuitenkin hänelle parempi, kun saa nyt olla n. kuusikymppisen (lapsettoman) pariskunnan ainoana lemmikkinä, eli saa paljon huomiota, aikaa ja rakkautta, pääsee rantakävelyille, jne.. Asuu jossain Droghedan liepeillä.. On kuitenkin kovasti ikävä häntä.. 💔

Pihapiirin pikkukoirakin kuoli just joulun alla, 18-vuotiaana! Naapurissa on nyt siis enää yksi koira.

Huomenna menen taas duuniin, tosin vasta iltapäivällä. Seuraava vapaapäivä on torstaina, kun pitää viedä auto uusintakatsastukseen.

Toivottavasti seuraavalla viikolla olisi pari vapaapäivää putkeen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti näkyy blogissa vasta, kun se on hyväksytty. Tarkoituksena on välttää spam-kommenttien päätyminen blogiin.