Pikapaasto, verikokeet, roskaruokaa, yms.

Tiistaina lähdin aamukymmenen jälkeen Bray'hin - sää oli upea, sininen taivas, häikäisevä auringonpaiste.. Kunnes n. matkan puolivälissä muuttui ihan harmaaksi ja pilviseksi =/

Olin sanonut D:lle tulevani klo 11 maissa, ja olinkin perillä klo 11:04. Pitää laittaa itselleni samalla muistiin, että ainakin arkipäivänä tuo oli hyvä aika ajaa Bray'hin, koska motari ei ollut kovin tukossa, ja jopa Bray'n kaupunkiliikenne oli aika sujuvaa! (Normaalisti siellä kohoaa verenpaine, kun se on sellainen pullonkaulakaupunki liikenteen osalta..)

Teki kovasti mieli kahvia, mutta piti paastota verikokeisiin asti..

Lähdettiin sitten puoli tuntia ennen verikoeaikaani, D jätti minut tuohon sairaalan pääsisäänkäynnille (yllä), ja lähti ostamaan itselleen tupakkaa. Sovittiin, että rimpaisen kun voi tulla hakemaan samasta paikasta.

Menin verikoepaikkaan, otin jonotusnumeron (vaikka on varattu aika, on silti otettava jonotusnumero, mutta ajan varanneille on eri jono kuin muille), ja saamani numero olikin heti seuraavana, eli pääsin melkein heti tuoliin.



Aikaa meni kuitenkin käsivarsien koputteluun, kun suonet olivat molemmista piilossa. (Ei ole moista sattunut sitten lapsuuden, kun olin viikon sairaalassa, ja monien verikokeiden jälkeen, piti ottaa verta eksoottisemmista kohdista, kuten esim. korvalehdestä!)

Lopulta löytyi sopiva suoni olkavarresta. Ihailen taitavia pistäjiä - nytkin katsoin kun neula meni ihon läpi, ja sitten jonkin matkaa suoneen, mutta en tuntenut mitään =)

Alla tuore kuva pistomustelmista;



Itse pistokohta tuossa ylempänä, missä siis hyvin pieni mustelma.. Tuo alempi ja isompi mustelma on niin kaukana, ettei neula edes mennyt sinne asti.

Pitääkin muistaa varata lekuriaika viikon päähän, että saan ne tulokset. Sitten on vielä erikseen erikoislekuriaika, mutta se on tuolla sairaalassa ja vasta marraskuun lopulla.

Suoniongelmista huolimatta, koko homma oli ohi niin pikaisesti, ettei D edes ehtinyt ostaa tupakkaa - alueen liikenne oli nimittäin siihen aikaan iltapäivästä sen verran solmussa, ettei ehtinyt mihinkään bensikselle tms. asti. (Ihan sairaalan vierellä olisi toki ollut Tesco, mutta sitten olisi pitänyt pysäköidä kalliisti, ja sitä nimenomaan haluttiin välttää.)

Ajettiin sinne Carrickminesiin, ja mentiin KFC-lounaalle. Kyllä maistui roskaruoka ihanalle, kun oli pakkopaastonnut 12 tuntia =D Kotona voisin ihan ongelmitta unohtaa syödä 12 tunnin aikana, mutta paastoaminen on kamalaa, kun on pakko!



Sitten palattiin Bray'hin (D sai vasta Bray'ssa ostettua ne tupakat), ja otin räpsyn Bray-kissoista - Pushy keittiössä, Oscar ja Patchy takapuutarhassa =)

Koukutin taannoin D:nkin seuraamaan MasterChef Australiaa, mutta hän ei ollut vielä katsonut maanantain jaksoa, joten katsottiin se (itse näin sen siis toistamiseen, kun katsoin jo maanantaina), ja heti perään tiistain jakso. Oli tarkoitus katsoa joku elokuvakin, mutta Westworldin yms. jälkeen, oli jo liian myöhäistä. Lähdin vasta yhden maissa kotiin, missä ulkokissatkin koputtelivat jo patio-ovea, että missä iltapala viipyy =)

Keskiviikkona en mennyt minnekään.

Illemmalla raivasin keittiön ikkunalaudan alla olevan tilan, josko laittaisin IKEAn LED-valosarjan sinne (ikkunalaudan reunan alle), valaisemaan tiskiallasta ja altaan ja hellan välistä työtilaa (mikä on oikeastaan keittiön ainoa vapaa työtila, kun muut tasot ovat kokonaan laitteiden yms. valtaamia). Kys. kohta on nimittäin enimmäkseen päivänvalon valaisema, ja pimeään vuorokaudenaikaan kovin hämärä. Valoa tulee hellatuulettimen valaisimesta jonkin verran, ja kattovalosta, mutta se taas jää taakseni, joten muodostan varjon tekemisiini =/

Kun sitten avasin valosarjapaketin, selvisi, että kiinnitys vaatii hiukan ruuvaamista, ja ainoa ristipääruuvimeisseli, jonka löysin ensihätään, on niin pitkä, ettei sitä voi käyttää tuossa, kun se ei mahdu sopivassa kulmassa sinne ikkunalaudan alle..

Valosarjan parissa askarrellessa, ensin skype-ystäväni pingasi, kun olin luvannut skypettää hänen kanssaan - siinä jutellessa mietin, josko jättäisinkin valosarjan chattivaloiksi, kun sattuivat olemaan sohvapöydän reunalla testailua varten, ja valaisivat kasvoja alhaalta päin, kompensoiden normaalia ylävalaistusta, niin että mustat varjosilmänaluset poistuivat =D

Sitten juttelin uk♥:n kanssa, ja yritettiin muistaa koska tavattiin viimeksi. Piti oikein tarkistaa blogista! Syyskuun alkua se oli, mutta mulla ei oikein ollut muistikuvaa - se oli just sitä superstressaavaa aikaa duunissa.

Huomenna (ts. tänään) aion yrittää taas maalata. Yskänpuuskat tuntuvat rajoittuvan enimmäkseen öiseen aikaan (siis kun yritän nukkua ja olen makuuasennossa), joten voinen maalata pärskimättä kuvaan.