Kolme päivää korsetissa, ja autohankaluuksia

Olin maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona extra-keikalla viktoriaanisessa jouluelokuvassa, jota on valitettavasti odoteltava ensi vuoden jouluun asti..

(Kuvituksena lähinnä murkinakuvia, kun sopimussyistä en voi jakaa esim. asu- tai settikuvia. Ei mulla monia olekaan, mutta en halua tuhota potentiaalisia tulevia keikkoja rikkomalla sopimusta yhtä roisisti kuin jotkut muut extrat näkyivät tekevän.. Siellä räpsivät ihan avoimesti kuvia kaikesta, vaikka meidän sopimuksessa on todella tiukasti käsitelty tuo juttu, ja jokainen on joutunut läpäisemään kyselyn, joka varmistaa että sopimuksen ehdot on ymmärretty oikein.. Kuulin esim. eilen, kun ohjaaja - siis koko elokuvan ohjaaja - huomautti yhdelle apuohjaajista, tai mikä lienee kys. ammattinimike onkaan suomeksi, että muistuttaisi extroja, ettei settikuvia saa missään nimessä jakaa yhtään missään. Se oli minusta aika noloa extroille. Siis että ohjaaja joutui moisesta huomauttamaan.)

Kun olin keikkavahvistuksen saatuani googlettanut, mistä kys. elokuvassa on kyse, ja ketä näyttelijöitä siinä on mukana, mietin että olisi kiva nähdä tietyn laulavan itävaltalaisperheen (elokuvaversion) isä edes vilaukselta..

Mulla oli sitten maanantaina heti eka kohtaus (inhottaa käyttää tuota sanaa tässä yhteydessä - se kuulostaa niin väärältä, kun tulee mieleen joku sydäri tms..) hänen, ja pääosahepun kanssa =D Eli menivät siitä ohitseni, vissiin osana filkan avauskohtausta, ja kun mulla sattui olemaan extra-kavereina upea papukaija, sekä lievästi stressaantunut puoliapina (ihana..), niin molemmat em. näyttelijät pysähtyivät resetin aikana toviksi kyselemään puoliapinasta =D (Ei yleensä pahemmin kiinnosta näyttelijät, mutta OMG, Sound of Music -legenda.. Hitusen vanhempi nykyisin, toki.......) =D

Se papukaija puraisi mua sormeen, kun ojensin miljoonatta kertaa keksinpalaa, joka aina putosi uudestaan lattialle =D

En ollut ikinä ennen nähnyt livenä puoliapinaa, ja olin aivan ihastunut - varsinkin kun hän alkoi lopulta jutella! ♥ En osaa edes kuvailla miten suloinen ääni hänestä lähti..

Mainittakoon muuten, että tuossa ekassa kuvassa ylinnä oleva banoffee-kakku oli TODELLA ihanaa..

Maanantaina lähdin kotoa aamuviideltä, kun oli oltava tosi aikaisin studiolla (siis Bray'ssa). Meni ylitöiksi, eli ihan kivat päiväansiot, ja pääsin lähtemään kotia kohti vasta iltakahdeksalta. Siis kissoille ruokaa, kakat pois kissavessoista, ja nukkumaan.

Tiistaina olisi ollut tuntia myöhäisempi aloitus, mutta halusin välttää aamuruuhkan, joten lähdin taas kotoa viideltä, tarkoituksena ottaa studioparkkiksella nokoset autossa.

Tiistaiaamu oli sateinen, ja ehdin onneksi Bray'hin asti, kun tuulilasinpyyhkimet jumittuivat, eivätkä enää toimineet (paitsi takana). Piti navigoida sillalta studiolle hyvin sateisen tuulilasin kanssa =/

Viskasin sieltä D:lle tekstarin - sattui olemaan vielä hereillä, ja sanoi hommaavansa uuden sulakkeen (jos tuo nyt on oikea sana suomeksi, tuossa yhteydessä..?), kun se saattaisi olla ongelmana. Sovittiin sitten, että menisin illalla sitä kautta, ja toivottavasti saataisiin pyyhkimet toimimaan.

Ehdin ottaa pienet nokosetkin autossa.

Tiistaina kuvattiin katunäkymiä, kirjailijalla ja ilman.. Jalat ihan muussina sen seisoskelun ja kävelyn jälkeen. Kengät olivat aika huonot - sellaiset ihan littanapohjaiset ja kylmät. Lisäksi todella tiukka korsetti, joka pureutui reunoistaan lihaan pienenkin liikkeen seurauksena, ja sellainen arviolta puolen tonnin painoinen määrä hameita, paitoja, yms..

Taas meni ylitöiksi, ja muistaakseni joskus iltayhdeksältä ehdin entiseen kotiin. Onneksi ei satanut matkalla!

Todettiin, että a)autokauppa oli myynyt liian isot sulakkeet, vaikka D oli maininnut auton merkin ja mallin, ja b)sulakkeet olivat ihan OK, eli ongelma ei ollutkaan siellä.

Koska olen AA-jäsen (se autoversio, ei anonyymialkkikset), rimpaisin niille, ja reilun tunnin kuluttua AA-heppu tuli paikalle, avasi paneelin, ja totesi että linkage on irronnut - ks. kuva..

Sanoi ettei voisi korjata sitä ajoturvalliseksi, joten lainasin D:n autoa, että pääsin kotiin, ja keskiviikkona takaisin Bray'hin.

Keskiviikkona oli iltakuvaukset, eli piti olla studiolla vasta puoliltapäivin. Ehdin siis jopa nukkua melkein kunnon yöunet, vaikka olin ehtinyt vasta joskus keskiyön tienoilla kotiin =D

Lopulta en sitten ollut kuitenkaan mukana keskiviikon kohtauksissa (katunäkymiä filkan loppuun, ei näyttelijöitä paikalla), mutta tuli joka tapauksessa pönötettyä lavasteissa.

Oli aivan uskomattoman ihana tunnelma.. Sellainen sen ajan risteys (setti oli rakennettu kaksi kerrosta korkeaksi) liikehuoneistoineen.. Todella uskottavan näköinen tekolumi.. Parempaa väkeä jonottamassa uutuuskirjaa.. Muutama lapsi laulamassa joululauluja.. Pari muuta lasta viskomassa lumipalloja ohikulkevien hevosvankkureiden perään.. Kyltille lennähtävä korppi.. Oooh..

Kannattaa aivan ehdottomasti mennä katsomaan tuo elokuva sitten vuoden kuluttua! Se on todella, todella kaunis.. Varsinkin tuossa em. tilanteessa tuntui kuin olisi joulukortissa =D

Ehdin ehkä iltakymmenen tienoilla entiseen kotiin arpomaan kummalla autolla palaisin kotiin..

Sääennusteen mukaan oli tiedossa kuiva yö, joten odottelin keskiyöhön asti, ettei olisi paljon liikennettä, ja päätin palata omalla autolla kotiin, niin voin viedä luottokorjaamolleni.

Ihan alkumatkasta oli hiukan tihkusadetta, mutta ajoin sitten sen verran lujaa, ettei vesi ehtinyt hapantua ruudulle, ja loppumatka oli ihan OK - sankahkoa sumua, tosin!

Nyt on kroppa aika muussina.. Ei ole korsettia ikävä! Jäi kivat ruhjeet kolmen päivän puristuksesta, ja mietin edelleen miten sen ajan naiset selvisivät vessa-asioissaan, saati jos jonkun hienomman naisihmisen piti päästä puskapissalle, jos oli vaikka pitkällä hevosvaunumatkalla, eikä majataloa kohdalla tarpeen vaatiessa.. :o

Jos menisi nukkumaan..

En ole ihan varma, saanko itseäni sinne korjaamolle tänään, vai meneekö perjantaille..